Kissan elämänvaiheet: Parasta hoitoa kissallesi joka iässä

Saatat ajatella kissojen elämänvaiheiden koostuvan pentuajasta, aikuisuudesta ja vanhuudesta. Saatat myös ajatella, että kun kissa on saavuttanut aikuisiän, aikuisten ja nuorempien kissojen hoidossa ei ole suurta eroa. Jos näin on, saatat yllättyä kuullessasi, että International CatCaren mukaan kissat käyvät läpi kuusi eri elämänvaihetta, joilla kaikilla on omat hoito- ja ruokintavaatimuksensa. Lue lisää siitä, mihin kissan elinvaiheeseen kissasi kuuluu ja miten voit tarjota kissallesi sen iän mukaista parasta hoitoa ja ravintoa. Muista, että jotkut kissat kypsyvät nopeammin kuin toiset, joten on tärkeää tarkistaa eläinlääkäriltäsi, että ne saavat oikeanlaista ravintoa kasvaessaan.

Kissanpentuvaihe (nollasta kuuteen kuukauteen)

Kissanpentu on kissan vastine pikkulapselle. Kissanpennut kasvavat ja kehittyvät kuitenkin paljon nopeammin kuin ihmiset. Ensimmäisten kuuden elinkuukauden aikana kissanpentu käy melko nopeasti läpi vaiheita, jotka muistuttavat ihmislapsen vaiheita - vastasyntyneestä pikkulapsesta esikoululaiseksi ja isoksi lapseksi.

• Ulkonäkö: Pennut on helppo tunnistaa. Ne näyttävät juuri siltä, mitä ne ovat: pieniltä kissanpennuilta. Niillä on aluksi lyhemmät korvat ja häntä, jotka kasvavat vartaloonsa nähden sopusuhtaisemmaksi niiden kasvaessa aikuisiksi.
• Käyttäytyminen: Kissanpennut oppivat uutta ja tutkivat jatkuvasti maailmaa ympärillään. Alussa ne ovat avuttomia ja luottavat täysin emoonsa ja ihmisiin, jotka huolehtivat niiden hoidosta ja suojelusta. Kun ne kasvavat ja kehittävät taitojaan tutkien ympäristöään, niitä ohjaa uteliaisuus. Pelon puutteen ja runsaan energian ansiosta kissanpennut voivat olla riehakkaita ja alttiita ilkikurisuuteen.
• Hoito ja koulutus: Kun hankit kissanpennun, se on jo yleensä täysin vieroitettu emostaan ja syö kiinteää ruokaa. Se on myös liikkuvainen ja kykenee kiipeilemään, hyppimään, leikkimään ja hankkiutumaan eri paikkoihin. Se ei ole vielä oppinut, mitkä esineet ja toiminta eivät ole sille hyväksi. Kissanpennut vaativat paljon kärsivällisyyttä ja valvontaa. Ennen kuin hankit kissanpennun, sinun on suojattava kotisi kissanpentujen varalta sulkemalla tuuletusaukot ja muut vaaralliset paikat, joihin ne voivat kiivetä tai ryömiä, laittamalla johdot ja sähkökaapelit ulottumattomiin, siirtämällä huonekasvit paikkaan, jossa pentu ei pääse niihin käsiksi, ja sulkemalla ikkunat ja koiranluukut, jotta ne eivät pääse karkaamaan.

Yleensä adoptoitavan ikäiset kissanpennut ovat saaneet ensimmäiset rokotuksensa, mutta ne saattavat tarvita tehosterokotuksen noin neljän kuukauden iässä. Kysy eläinlääkäriltäsi, milloin on paras aika steriloida tai kastroida kissanpentusi. Voit keskustella eläinlääkärisi kanssa näistä vaihtoehdoista sekä rokotusohjelmasta, kun viet kissanpennun ensimmäiseen terveystarkastukseen. Eläinlääkäri auttaa myös määrittämään parhaat menetelmät kirppujen ja muiden loisten torjumiseksi.

Uusi kissanpentusi on koulutettava hiekkalaatikolle, mutta käsite on sekä vaistonvarainen että emolta opittu, joten koulutus on lähinnä laatikkoon totuttelua ja varovaista muistuttamista laittamalla pentu laatikkoon, kun näyttää siltä, että sen on aika mennä sinne. Muuten kissanpentujen koulutuksessa keskitytään pääasiassa niiden sosiaalistamiseen ihmisten ja muiden eläinten kanssa sekä kodin sääntöjen ja käyttäytymisrajojen asettamiseen.

• Ravitsemukselliset tarpeet: Kasvavat kissanpennut tarvitsevat asianmukaisen määrän proteiinia kasvun ja kehityksen tukemiseksi, sillä ilman sitä niiden kasvu voi hidastua tai niille voi kehittyä terveysongelmia. Kissanpennuille tulisi syöttää laadukasta kissanpennunruokaa, joka on erityisesti suunniteltu tukemaan niiden nopeasti kasvavaa elimistöä. Kissanpennuille voidaan syöttää päivän mittaan useampia pienempiä aterioita kuin aikuiselle kissalle, jotta niiden nopea aineenvaihdunta pysyy yllä. Muista vain mukauttaa niiden ruokinta-aikataulua niiden kasvaessa, jotta vältät mahdolliset ylipaino-ongelmat.

Junior-vaihe (kuudesta kuukaudesta kahteen vuoteen)

Junior-vaihe vastaa ihmisen murrosikää. Tässä vaiheessa kissa menettää pentumaisen ulkonäkönsä, kun se saavuttaa fyysisen ja sukupuolisen kypsyytensä. Ne myös kasvavat ulos kissanpennun persoonallisuudestaan ja niiden todellinen luonne vakiintuu.

• Ulkonäkö: Kun kissanpentuvaihe päättyy, nuori kissa käy joskus läpi hieman kiusallisen vaiheen, kun kasvupyrähdykset saavat sen näyttämään pitkältä ja veltolta.
• Käyttäytyminen: Tämän siirtymävaiheen aikana kissan pitäisi alkaa rauhoittua ja kasvaa ulos riehakkaasta kissanpennun käytöksestä ja oppia käyttäytymään enemmän aikuisen kissan tavoin. Noin 18 kuukauden iässä ne ovat todennäköisesti paljon rauhallisempia.
• Hoito ja koulutus: Eläinlääkärin kanssa laadittua rokotusohjelmaa on jatkettava. Kun kissasi kasvaa ulos kissanpennun käytöksestä, se tarvitsee vähemmän valvontaa. Tässä vaiheessa koulutuksessa on yleensä kyse sääntöjen ja rajojen vahvistamisesta ja sosiaalistamisen jatkamisesta.
• Ravitsemukselliset tarpeet: Vuoden iässä on aika siirtyä kissanpennun ruuasta aikuisen kissan ruokaan. On oikeastaan henkilökohtainen mieltymyskysymys aloitatko aikuisen kissan ruokkimisen kuivamuonalla vai purkkiruualla (märkäruoka). Joka tapauksessa tavallisen aikuisen kissan ruoan pitäisi täyttää kaikki ravitsemukselliset tarpeet. Ei ole epätavallista, että kissoille kertyy tässä vaiheessa ylimääräistä painoa sterilisaation tai kastroinnin jälkeen, joten niitä on tarkkailtava liian ruokkimisen varalta. Eläinlääkärin on kerrottava, mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa, jos päätät kastroida kissasi.

Kissan paras elämänvaihe (3—6 vuotta)

Tässä vaiheessa kissasi on parhaassa iässään. Vaihe vastaa suunnilleen pari-kolmekymppistä ihmistä.

• Ulkonäkö: Tässä vaiheessa kissan pitäisi olla terveytensä ja fyysisen kuntonsa huipulla. Ne ovat parhaimassa pituudessaan ja niiden tulisi olla sopusuhtaisia, mutta ei ylipainoisia, ja niillä tulisi olla sulavalinjainen vartalo ja terve, kiiltävä turkki.
• Käyttäytyminen: Tähän mennessä kissasi pitäisi olla jo täysin asettunut luonnolliseen aikuisen luonteeseensa, joka vaihtelee kissoittain. Ellei käyttäytymistä muuttavia sairauksia tai häiriöitä esiinny, kissasi nykyinen persoonallisuus tulee säilymään sen koko loppuelämän ajan. Niiden pitäisi olla aktiivisia ja leikkisiä, ja niiden rutiinien ja reviirien pitäisi olla vakiintuneita.
• Hoito ja koulutus: Vaikka kissat ovatkin terveytensä kannalta parhaassa iässä, aikuisten kissojen hoidon tulisi silti sisältää säännöllisiä terveystarkastuksia. Tässä vaiheessa kissasi pitäisi olla täysin koulutettu, vaikka se saattaakin testata rajojaan aika ajoin ja sitä on varovasti muistutettava säännöistä. Jos kissa ei ole kasvanut eroon ongelmallisesta käytöksestä tässä vaiheessa, saatat joutua kääntymään ammattikouluttajan puoleen saadaksesi apua käytöksen korjaamiseksi. Tarkista myös eläinlääkäriltäsi, ettei ei-toivotun käytöksen taustalla ole lääketieteellistä syytä. Jos päätät hankkia aikuisen kissan, voit silti kouluttaa sen. Toisin kuin koirat, kissat ovat luonteeltaan itsenäisempiä, joten kissan kouluttaminen voi tuntua vaikealta, mutta se on ehdottomasti mahdollista, jos olet kärsivällinen niiden kanssa.
• Ravitsemukselliset tarpeet: Vuoden iässä on aika siirtyä kissanpennun ruoasta aikuisen kissan ruokaan. On oikeastaan henkilökohtainen mieltymyskysymys aloitatko aikuisen kissan ruokkimisen kuivamuonalla vai purkkiruualla (märkäruoka). Joka tapauksessa tavallisen aikuisen kissan ruoan pitäisi täyttää kaikki ravitsemukselliset tarpeet. Energiantarve vähenee kastraation jälkeen, joten on tärkeää varmistaa, ettei kissaa ruokita liikaa. Eläinlääkärin on kerrottava, mitä toimenpiteen jälkeen on odotettavissa, jos päätät kastroida kissasi.

Kypsän kissan vaihe (7—10 vuotta)

Kypsä kissa vastaa suunnilleen nelikymppistä tai viisikymppistä keski-ikäistä ihmistä.

• Ulkonäkö: Ulkoisesti kypsä kissa saattaa näyttää samalta kuin parhaassa iässään oleva kissa, varsinkin jos se on edelleen aktiivinen. Tässä elämänvaiheessa olevat kissat ovat kuitenkin alttiimpia painonnousulle ja liikalihavuudelle, ja niiden turkki saattaa alkaa menettää kiiltoaan.
• Käyttäytyminen: Vaikka jotkut kissat pysyvät aktiivisina ja leikkisinä pitkälle vanhuuteensa, ei ole epätavallista, että aikuinen kissa hidastuu ja muuttuu rauhallisemmaksi.
• Hoito ja koulutus: Kuten nuoremman aikuisen kissan kohdalla, voit joutua vahvistamaan koulutusta aika ajoin, mutta ei usein. Tässä kypsässä vaiheessa olevien kissojen hoito on vaativampaa, sillä niiden riski lihavuuteen ja lihavuuteen liittyviin terveysongelmiin, kuten diabetekseen ja korkeaan verenpaineeseen, on suurempi, ja lisäksi niillä on riski sairastua syöpään ja muihin sairauksiin, kuten munuais- tai kilpirauhassairauksiin. Niiden tulisi käydä säännöllisesti eläinlääkärin tarkastuksissa, ja myös kotona tulisi tarkkailla tarkoin sairauden merkkejä, kuten laihtumista, epätavallista oksentelua tai ripulia.

• Ravitsemukselliset tarpeet: Varttuneet kissat tarvitsevat useita ravintoaineita pitääkseen kehonsa huippukunnossa. Ravinnon on tärkeää sisältää C- ja E-vitamiineja, jotka vahvistavat niiden immuunijärjestelmää. Jos kissalla on taipumusta lihoa, saatat joutua mukauttamaan sen ruokaa sen aktiivisuustason mukaan tai valitsemaan passiivisille kissoille suunniteltua ruokaa.

Kissan seniorivaihe ja geriatrinen elämänvaihe (11 vuotta ja vanhemmat)

Korkeassa iässä olevat kissat jaetaan kahteen elämänvaiheeseen. Yksitoista- ja neljätoistavuotiaita kissoja pidetään seniorikissoina, mikä vastaa suunnilleen kuusikymppisen ja seitsemänkymppisen ihmisen ikää. Viidentoista vuoden ikäisiä ja sitä vanhempia kissoja pidetään geriatrisina kissoina.

• Ulkonäkö: Vanhemmilla kissoilla on todennäköisesti ikääntymisen merkkejä, kuten turkin valkoisuuden lisääntymistä ja turkin kiillon heikkenemistä. Nämä piirteet voivat korostua entisestään iän myötä.
• Käyttäytyminen: Pitkässä elämänvaiheessa olevilla kissoilla on suurempi riski sairastua kypsässä vaiheessa mainittuihin sairauksiin, ja ne ovat myös alttiita niveltulehduksen tai muiden nivelongelmien aiheuttamille liikuntakyvyn ongelmille. Tämän vuoksi kissasi saattaa hidastua huomattavasti ja se voi myös lopettaa hiekkalaatikon käytön, varsinkin jos sen korkeiden seinien yli on vaikea kiivetä tai jos se on vaikeasti saavutettavassa paikassa.
• Hoito ja koulutus: Iäkkäiden ja geriatristen kissojen hoito voi olla haastavaa. Iäkkään kissan tulisi edelleen käydä säännöllisesti terveystarkastuksissa ja sitä tulisi seurata tarkasti terveysongelmien varalta. Tässä vaiheessa pääpaino on pitää sen olo mukavana ja mahdollisimman terveenä mahdollisimman pitkään. Varmista, että hiekkalaatikkoon on helppo kulkea, ja että ruoka ja vesi ovat helposti saatavilla. Monet ikääntyvät kissat elävät pitkään seniori-ikäisinä ja voivat olla varsin aktiivisia, mutta niiden leikkiaika ei ehkä kestä yhtä kauan kuin nuorempana. Hyvä uutinen on se, että kissa saattaa olla halukkaampi hellittelylle, mikä vahvistaa sidettänne entisestään.
• Ravitsemukselliset tarpeet: Jos kissalle kehittyy terveysongelmia, eläinlääkäri voi antaa kissallesi terapeuttista kissanruokaa osana hoitosuunnitelmaa. Muuten laadukkaan seniorikissanruoan pitäisi täyttää riittävästi kaikki ravitsemukselliset tarpeet. Jos kissasi ei juo tarpeeksi vettä, eläinlääkäri voi suositella kosteaa kissanruokaa, jotta kissasi pysyy paremmin nesteytettynä.

Kuten huomaat, kissat käyvät läpi monia muutoksia elämänsä aikana. Kun tiedät kissasi nykyisen elinvaiheen, voit mukauttaa kissan hoidon niin, että se voi nauttia parhaasta mahdollista terveydestä, ravinnosta ja elämänlaadusta, ja voitte nauttia elämästä pitkään yhdessä.