Burmilla: tietoa ja luonnekuvaus

Herttainen burmilla on varsin tyyni kissa, joka tulee toimeen kaikkien kanssa eikä vaadi paljoa.

 

Burmilla lyhyesti
The Burmilla Cat Breed

Burmilla on harvinainen ilmestys. Britanniassa se on vielä kokeilurotu, eikä sitä ole vielä hyväksytty Yhdysvaltain keskeisiin rekistereihin.

Paino:

Uros: keskikokoinen: 3–5 kg
Naaras: keskikokoinen: 3–5 kg

Silmien väri:

vihreä

Odotusarvot:

Elinikä: 7–12 vuotta
Sosiaalisuus/huomion tarve: kohtalainen
Karvanlähtö: kohtalainen


Turkki:

Pituus: keskipitkä
Tyyppi: sileä
Värit: musta, sininen, suklaa, lila, karamelli, beige, aprikoosi
Kuvio: kilpikonna, shaded
Vähemmän allergisoiva: ei
Turkinhoitotarve: kohtalainen

Yhdistysten hyväksyntä:

Kissayhdistysten tunnustama:
FIFe 
Yleisyys: harvinainen

Burmilla on keskikokoinen mutta vankkarakenteinen ja roteva kissa. Rotu on rakenteeltaan jokseenkin kompakti ja hyvin lihaksikas ja vahvaluinen.

Muodoltaan burmilla on pyöreä. Sen pää on pyöreä, samoin kuin korvien kärjet. Profiilissa on ”katko”, ja silmät ovat aavistuksen vinot.

Burmillan turkki on lyhyt ja pehmeä. Ainutlaatuisen sukutaustan vuoksi turkki on myös paksu ja tiheä.

 

Persoonallisuus:

Burmilla on varsin tyyni kissa. Sen kanssa on yleensä helppo tulla toimeen, ja se pärjää vähällä hoidolla. Suloisena ja seurallisena kissana burmilla on hyvä kumppani.

 

Huomioitavaa:

Burmillat ovat taitavia kiipeilijöitä ja hyppijöitä, ja ne tarvitsevat kiipeilypuita ja tähystyspaikkoja. Burmilla on vankka, roteva kissa, ja sen ruokinnassa on oltava tarkkana ylipainon välttämiseksi, etenkin jos kissa ei saa riittävästi liikuntaa. Säännöstele ravintoa tarvittaessa.

Vaikka burmillalla on tasainen luonteenlaatu, se rakastaa päivittäisiä leikkihetkiä. Se rakastaa myös omistajilta saamaansa huomiota ja mahan silityksiä ja rapsutuksia. Burmillan kanssa päivittäistä hellyystuokiota ei sovi unohtaa.

Burmilla täytyy harjata päivittäin irtokarvan poistamiseksi turkista. Harjaamisen voi hoitaa osana leikkihetkeä.

 

Historia:

Burmilla sai alkunsa vahingosta. Vuonna 1981 chinchilla-persialaisuros ja lila burmalainen parittelivat, ja naaras synnytti neljä pentua. Pentujen turkissa oli erikoinen väritys: muuten vaaleat karvat olivat kärjestä mustat. Nämä kissat olivat niin kauniita, että kasvattajat käynnistivät kasvatusohjelman tuottaakseen kissan, jolla olisi burmalaisen lyhyt turkki, molempien rotujen pyöreys ja näiden ensimmäisten pentujen erikoinen väritys.

Burmilla on harvinainen ilmestys. Britanniassa se on vielä kokeilurotu, eikä sitä ole vielä hyväksytty Yhdysvaltain keskeisiin rekistereihin.

Muita lemmikin hoitoon liittyviä artikkeleita