Kartusiaani on mukava seurakissa, joka sopii hyvin sinkkukotiin, sillä leikkituokion jälkeen se viihtyy myös omissa oloissaan.
Kartusiaanin turkki vaatii päivittäisen harjauksen etenkin keväällä ja syksyllä takkuuntumisen välttämiseksi.
Paino:
Uros: kookas: >5 kg
Naaras: kookas: >5 kg
Silmien väri:
kulta, kupari, oranssi
Odotusarvot:
Elinikä: 8–13 vuotta
Sosiaalisuus/huomion tarve: kohtalainen
Karvanlähtö: kohtalainen
Turkki:
Pituus: keskipitkä
Tyyppi: villava
Värit: sininen
Vähemmän allergisoiva: ei
Turkinhoitotarve: kohtalainen
Yhdistysten hyväksyntä:
Kissayhdistysten tunnustama:
CFA, TICA
Kartusiaaani on keskikokoinen kissa. Sen lihakset ovat hyvin kehittyneet ja luusto raskas. Sillä on tukeva, pyöreä olemus. Urokset ovat naaraita kookkaampia.
Vahvana kissana tämän rodun kaikkien ominaisuuksien on oltava hyvin kehittyneitä. Sillä on leveä rinta, lihaksikas niska, vahvat leuat ja hyvin kehittynyt kuono. Jalat ovat suhteellisen hoikat mutta vahvat. Kissasta näkee edelleen, että alun perin sen tehtävänä on ollut hiirten pyydystäminen ladosta ja talosta.
Kartusiaanin turkki on lyhyt ja tiheä. Se pitenee ja paksuuntuu talveksi. Turkin pinta on suhteellisen kova, sillä sen tarkoitus on suojata kissaa.
Persoonallisuus:
Kartusiaani on erinomainen seurakissa. Se on leppoisa ja tasaluontoinen. Kartusiaani on uskollinen, rakastava kumppani, joka kiintyy jokaiseen perheenjäseneen.
Vaikka kartusiaani leikkii mielellään, se ei tarvitse jatkuvaa viihdytystä. Jos se haluaa leikkiä, se etsiytyy seuraan ja tuo lelun mukanaan. Kartusiaani leikkii mainiosti myös itsekseen. Se sopii hyvin sinkkukotiin, sillä leikkituokion jälkeen se viihtyy myös omissa oloissaan.
Huomioitavaa:
Kartusiaani on tukeva ja lihaksikas kissa, joka ravintoa täytyy säädellä huolella. Rodun raskaasta luustosta ja lihaksikkuudesta huolimatta on tärkeää huolehtia normaalipainossa pysymisestä ja estää kissan kuntoa repsahtamasta.
Kun kartusiaani sattuu leikkituulelle, se löytää tai kehittää jotain millä leikkiä, vaikkei kissanleluja olisikaan saatavilla. Kunnon ylläpitämiseksi ja riittävän liikunnan takaamiseksi kissaa voi olla tarpeen leikittää. Kartusiaani pitää saalistusleikeistä, joissa sen perimä pääsee oikeuksiinsa.
Kartusiaani tulee harjata päivittäin etenkin syksyllä ja keväällä, kun turkki tuuheutuu tai ohenee. Jopa tämän lyhytkarvaisen rodun turkki voi takkuuntua, jos sitä ei harjata säännöllisesti.
Historia:
Kartusiaanien rotu juontaa juurensa luostarilaitokseen. Tämä kaunis, sinikarvainen kissa tuotiin Ranskaan luultavasti Lähi-idästä 1500-luvulla. Rotua kasvattivat kartusiaanimunkit Pariisin lähistöllä, ja kissat luultavasti tekivät töitä luostareissa.
Ranskassa käynnistettiin systemaattinen kartusiaanien kasvatusohjelma 1920-luvun lopulla, minkä seurauksena syntyi vahva ja terve sininen lyhytkarvainen kissa, jolla on kauniit kasvot ja vahva vartalo. Kartusiaaneja vietiin Britanniaankin paitsi omana rotunaan myös jalostukseen tarkoituksena vahvistaa brittiläisen lyhytkarvan vartaloa, turkkia ja turkin väriä.
Toisen maailmansodan aikana kartusiaani oli vähällä kuolla sukupuuttoon. Asialleen omistautuneet kasvattajat saivat kuitenkin palautettua vahvan ja terveen kannan, vaikka rotu onkin nykyisin suhteellisen harvinainen.
