Maltankoira: tietoa ja luonnekuvaus

Pikkuinen maltankoira on lempeä, avoin ja älykäs, ja se sopii hyvin sisäkoiraksi pieneenkin asuntoon. Se voi olla nirso ruoan suhteen ja hieman hidas oppimaan sisäsiistiksi. 

 

Maltankoira lyhyesti
The Maltese Dog Breed

Maltankoira on historian saatossa ollut seurapiirien suosiossa. Asiakirjoista voidaan lukea, että jo 1500-luvulla maltankoira vaihtoi omistajaa hinnasta, joka vastaisi nykyrahassa 2 000 dollaria.

Koko:

Paino:

Uros: 1–3 kg
Naaras: 1–3 kg

Säkäkorkeus:

Uros: 25 cm
Naaras: 23 cm

Ominaisuudet:

luppakorvat (luonnostaan)

Odotusarvot:

Energiataso: hyvin energinen
Elinikä: 12–14 vuotta
Kuolaamistaipumus: vähäinen
Kuorsaamistaipumus: vähäinen
Haukkumistaipumus: suuri
Kaivamistaipumus: vähäinen
Sosiaalisuus/huomion tarve: suuri


Jalostustarkoitus:

sylikoira

Turkki:

Pituus: pitkä
Tyyppi: suora
Värit: valkoinen
Turkinhoitotarve: suuri

Yhdistysten hyväksyntä:

Yleisyys: yleinen


Maltankoira on pikkuinen koira, joka painaa vain pari–kolme kiloa.

Vartalo on kompakti ja lapaluut kaltevat. Selkä on tasainen ja kylkiluut pyöreät. Töyhtöhäntää koira kantaa viehkeästi selän yläpuolella. Kaula on elegantti ja koira pitääkin päätään kauniisti pystyssä.

Pää on sopusuhtainen suhteessa vartaloon, ja kallo on hieman pyöreä. Matalalle kiinnittyvät korvat riippuvat päänmyötäisesti, ja niissä kasvaa runsaasti karvaa. Silmät ovat tummat, kirsu on musta ja kuono on keskipitkä ja hieman kapeneva.

Pitkä, silkkinen turkki viistää maata tehden maltankoirasta hyvin koristeellisen näköisen. Pään päältä pitkän karvan voi sitoa nutturalle tai jättää roikkumaan. Turkki on puhtaan valkoinen.

Maltankoiran liikkeet ovat ilmavat ja sulavat.

 

Persoonallisuus:

Maltankoira on lempeä, rakastava, älykäs, avoin ja luottavainen. Maltankoira on hyvä perhekoira ja luonteeltaan leikkisä ja energinen. Yleensä se nauttii oppiessaan uusia temppuja. Maltankoira voi käydä äksyksi villien lapsien kanssa. Lemmikin pieni koko on ristiriidassa sen pelottoman luonteen kanssa. Valpas ja tarkkaavainen maltankoira haukkuu tarmokkaasti vieraita ääniä kuullessaan.

 

Huomioitavaa:

Maltankoira on hyvä sisäkoira, joka tulee toimeen kerrostaloasunnossakin. Tätä rotua on joskus vaikea kouluttaa sisäsiistiksi, ja se tapaa olla nirso ruoan suhteen. Maltankoirasta lähtee vain vähän karvaa, ja usein se sopii lemmikiksi allergisellekin. Turkin huopaantumista voi estää päivittäisellä harjauksella ja säännöllisellä pesulla. Turkki täytyy puhdistaa silmien ympäriltä joka päivä kyynelnestetahrojen välttämiseksi.

 

Historia:

Maltankoira on ollut koiramaailman aristokraatti jo yli 2 800 vuoden ajan. Sen uskotaan olevan lähtöisin pieneltä Maltan saarelta. Maltankoiran ylhäiseen olemukseen sopiikin, että sen alkuperä on saarella, jonka sivilisaatio tunnetaan hienostuneisuudestaan ja vauraudestaan.

Erään merkittävän maltankoiran, Issan, omistaja oli Publius, joka oli Rooman valtakunnan maaherra Maltalla ensimmäisellä vuosisadalla ajanlaskun jälkeen. Issaa kuvattiin kuuluisassa aikalaisrunossa ”leikkisäksi… kyyhkysen suudelmaa puhtaammaksi, neitoa lempeämmäksi… Intian jalokiviä arvokkaammaksi”. Monet kuuluisat oppineet, kuten Plinius vanhempi ja Strabon, kirjoittivat pikkuisen maltankoiran kauneudesta, taidokkuudesta ja vastustamattomasta luonteesta. Kreikkalaiset pystyttivät maltankoirille hautamuistomerkkejä, ja 400-luvulta alkaen hienoja maltankoiria näkyy myös kreikkalaisessa keramiikassa. Arkeologisissa kaivauksissa on selvinnyt, että maltankoiria oli myös egyptiläisillä, jotka ehkä palvoivat niitä.

Maltankoira on historian saatossa ollut aina seurapiirien suosiossa. Asiakirjoista voidaan lukea, että jo 1500-luvulla maltankoira vaihtoi omistajaa hinnasta, joka vastaisi nykyrahassa 2 000 dollaria. Kerrotaan, että maltankoiria suosivat etenkin naiset, jotka kantoivat niitä povellaan tai hihassaan. Entisaikojen oppineet korostivat aina rodun pienikokoisuutta. Vuonna 1792 kasvitieteilijä Carl von Linné väitti maltankoiran olevan suunnilleen oravan kokoinen. Ensimmäinen Yhdysvaltoihin tuotu maltankoira oli valkoinen, ja se esiteltiin Westminsterin koiranäyttelyssä vuonna 1877 ”Maltan leijonakoirana”. American Kennel Club rekisteröi maltankoiran vuonna 1888.

Muita lemmikin hoitoon liittyviä artikkeleita