Newfoundlandinkoira: tietoa ja luonnekuvaus

Newfoundlandinkoira on koostaan huolimatta ystävällinen ja älykäs koira, joka on luonteeltaan rauhallinen ja sopeutuu hyvin kotiympäristöön. Se tarvitsee kuitenkin tilavan pihan liikkuakseen tarpeeksi ja mieluiten myös mahdollisuuden päästä veteen.

 

Newfoundlandinkoira lyhyesti
The Newfoundland Dog Breed

Newfoundlandinkoira vaatii paljon ruokaa ensimmäisenä kasvuvuotenaan, jolloin sen massa kasvaa jopa 45 kg. Sen jälkeen sen aineenvaihdunta hidastuu.

Koko:

Paino:

Uros: 59–68 kg
Naaras: 45–54 kg

Säkäkorkeus:

Uros: 71 cm
Naaras: 65 cm

Ominaisuudet:

luppakorvat (luonnostaan)

Odotusarvot:

Energiataso: verkkainen
Elinikä: 8–10 vuotta
Kuolaamistaipumus: suuri
Kuorsaamistaipumus: vähäinen
Haukkumistaipumus: vähäinen
Kaivamistaipumus: vähäinen
Sosiaalisuus/huomion tarve: kohtalainen


Jalostustarkoitus:

monikäyttöinen vesikoira, kalastajien apuri

Turkki:

Pituus: keskipitkä
Tyyppi: kaksinkertainen karvapeite, suora
Värit: musta, ruskea, harmaa
Turkinhoitotarve: kohtalainen

Yhdistysten hyväksyntä:

Yleisyys: yleinen


Newfoundlandinkoira on suuri ja paksuturkkinen koira.

Keskikokoinen uros on 71 cm korkea ja painaa 59–68 kg. Narttu on hieman pienempi, 65 cm korkea, ja painaa 45–54 kg. Peitinkarva on karkea ja sileä ja laadultaan öljyinen ja vedenpitävä, mikä sopii erinomaisesti vettä rakastavalle koiralle. Pohjavilla on pehmeä ja tiheä ja tarvitsee päivittäistä harjausta. Koiralta lähtee karvaa ympäri vuoden. Newfoundlandinkoiran värit ovat musta, mustavalkoinen sekä ruskea valkoisin merkein rinnassa ja hännänpäässä.

Newfoundlandinkoirilla on leveä, massiivinen pää ja pienet, päätä myötäilevät korvat. Käpälät ovat leveät, ja varpaiden väleissä olevat räpylät auttavat uinnissa.

 

Persoonallisuus:

Koostaan huolimatta newfoundlandinkoira on rauhallinen ja sopeutuu hyvillä mielin elämään ihmisten kanssa asunnossa. Se tarvitsee kuitenkin liikuntaa varten ison pihan, josta sillä ihannetapauksessa olisi myös turvallinen pääsy veteen. Rotu on tarkkaavainen ja luotettava ja sietää lapsia ympärillään. Kerrotaan, että kirjailija J.M. Barrie piti Peter Pan -tarinan Nana-koiran esikuvana omaa newfoundlandinkoiraansa.

Newfoundlandinkoira on suojelunhaluinen ja asettuu itse perheensä ja muukalaisten väliin. Se ei yleensä hauku mutta osoittaa kyllä vahtikoiran taitonsa ja halunsa suojella perhettä. Älykkäiden newfoundlandinkoirien tiedetään monet kerrat varoittaneen omistajaansa tulipalosta tai pelastaneen perheenjäsenen kodin uima-altaasta.

 

Huomioitavaa:

Newfoundlandinkoiralla on herttainen luonne, ja se on kuin kotonaan sekä maalla että vedessä. Tämä koira on ihannekumppani niin sinkulle kuin perheellekin, mutta sen koko tulee pitää mielessä hankintaa harkittaessa. Aikuisena newfoundlandinkoira ei vaadi valtavasti liikuntaa, mutta laiskan omistajan kanssa siitä tulee herkästi sohvaperuna. Se tarvitsee kunnossa pysyäkseen päivittäisiä kävelylenkkejä, juoksentelua pihalla ja mielellään uintia. Ylipaino voi lyhentää newfoundlandinkoiran muutenkin lyhyenlaista elämää, joka on terveellä koiralla 8–10 vuotta.

Kuten muutkin suuret rodut, newfoundlandinkoira vaatii reilusti ravintoa ensimmäisen elinvuotensa aikana. Sinä aikana sen massa kasvaa peräti 45 kg. Tämän jälkeen sen aineenvaihdunta hidastuu ja päivittäinen kalorintarve vähenee merkittävästi. Hoikka newfoundlandinkoira pysyy ehdottomasti terveempänä kuin ylipainoinen.

Newfoundlandinkoirat ovat ystävällisiä koiria, jotka rakastavat omistajansa seuraa. Niiltä kuitenkin lähtee runsaasti karvaa, ja kuolaaminenkin on niille tyypillistä. Turkinhoito on tälle rodulle tärkeää sekä sen hyvinvoinnin että terveyden vuoksi. Turkki on harjattava säännöllisesti kuolleen karvan poistamiseksi, ja kynnet tulee pitää lyhyinä. Kynsien säännöllinen leikkaus auttaa estämään tassujen harittamisen, koska jalkojen on kannateltava raskasta kuormaa.

 

Historia:

Newfoundlandin saarella kehitetty koira on erinomainen uimari, ja sen tiedetään pelastaneen ihmisiä merestä vaikeissa olosuhteissa. Rodun esi-isiä ei tunneta tarkoin. Newfoundlandinkoira voi olla sukua pyreneittenkoirille, joita kulki alueen kalastajien mukana. 1700-luvulla newfoundlandinkoiria lähetettiin Britanniaan ja Ranskaan, ja siitä tuli nopeasti suosittu rotu englantilaisilla laivoilla.

Rotu tuli niin tunnetuksi kyvystään pelastaa ihmisiä vedestä, että jokaista pelastusasemaa Englannin rannikolla määrättiin ottamaan ”välineistöönsä” kaksi newfoundlandinkoiraa.

Laivakoirana newfoundlandinkoiran tehtävä oli uida rantaan aluksen köyden kanssa, niin että laivasta saatiin yhteys rannassa oleviin avustajiin. Newfoundlandinkoira oli niin vahva uimari, että se kykeni jopa hinaamaan pienen veneen maihin.

Yhden newfoundlandinkoiran kerrotaan jopa sukeltaneen kannelta mereen ja poimineen laivasta pudonneen Napoleon Bonaparten pilkkopimeässä!

Muita lemmikin hoitoon liittyviä artikkeleita