Siperianhusky: tietoa ja luonnekuvaus

Siperianhusky on pohjoisen klassikkorotu, joka on ystävällinen ja älykäs mutta myös varsin itsenäinen ja jääräpäinen. Se menestyy ihmisen kumppanina mutta tarvitsee pennusta asti lempeän määrätietoista koulutusta.

 

Siperianhusky lyhyesti
The Siberian Husky Dog Breed

Brittiläinen lyhytkarva tulee harjata päivittäin etenkin syksyllä ja keväällä, kun turkki tuuheutuu ja ohenee.

Koko:

Paino:

Uros: 25–35 kg
Naaras: 20–25 kg

Säkäkorkeus:

Uros: 58 cm
Naaras: 53 cm

Ominaisuudet:

luonnostaan pystyt korvat

Odotusarvot:

Energiataso: keskinkertainen
Elinikä: 11–13 vuotta
Kuolaamistaipumus: vähäinen
Kuorsaamistaipumus: vähäinen
Haukkumistaipumus: kohtalainen
Kaivamistaipumus: keskinkertainen
Sosiaalisuus/huomion tarve: kohtalainen


Jalostustarkoitus:

valjakkokoira

Turkki:

Pituus: keskipitkä
Tyyppi: kaksinkertainen karvapeite, suora
Värit: kaikki värit mustasta puhtaanvalkoiseen
Turkinhoitotarve: kohtalainen


Yhdistysten hyväksyntä:

Yleisyys: yleinen


Siperianhusky on keskikokoinen koira, jonka pituus on hieman korkeutta suurempi. Sen korkeus on 50–60 cm ja paino 20–35 kg.

Siperianhuskylla on pystyt korvat. Silmien väri vaihtelee ruskeasta siniseen, ja silmät voivat olla myös keskenään eriväriset.

Koiran kaula on suora ja pään linja tasainen. Tuuheakarvainen häntä on pystyssä sirpin muotoisella kaarella tai joskus suorassa takana.

Siperianhuskin turkki on erittäin tiheä ja runsas, ja pohjavilla on myös paksu. Kaulassa on pieni kaulus, mutta jaloissa ja hännässä ei ole pitkiä hapsuja. Väri vaihtelee mustasta valkoiseen ja voi olla kaikkea siltä väliltä. Useimmilla koirilla voi olla valkoisia merkkejä etenkin rinnassa ja jaloissa.

 

Persoonallisuus:

Siperianhusky on klassinen pohjoisen rotu. Se on älykäs, varsin itsenäinen ja hieman jääräpäinen. Se menestyy ihmisen kumppanina mutta tarvitsee pennusta asti lempeän määrätietoista koulutusta. Nämä koirat on jalostettu juoksemaan, ja rakkaus juoksemiseen voi aika ajoin jyrätä rakkauden omistajaa kohtaan. Huskyt ovat tavallisesti ystävällisiä kaikille, myös lapsille.

Useimmat siperianhuskyt tulevat hyvin toimeen toisten koirien kanssa, etenkin jos ne kasvavat yhdessä. Niiden saalistusvietti on voimakas, joten husky saattaa jahdata kissoja tai karjaa. Etenkin kuumalla säällä siperianhusky voi innostua kaivamaan maata saadakseen itselleen viileän kuopan. Husky ei yleensä hauku, mutta se ulvoo.

 

Huomioitavaa:

Siperianhusky on kehitetty karuihin olosuhteisiin, ja ei olekaan yllätys, että se on vaivaton hoidettava. Husky lihoo helposti syödessään liikaa tai jäädessään vaille liikuntaa. Koira on jalostettu juoksemaan, joten sen täytyy päästä kunnon juoksulenkille vähintään pari kertaa viikossa. Siperianhusky on yleensä sitkeä koira, joka elää usein 14-vuotiaaksi.

Jotta husky tottuu ihmisiin, on tärkeää huolehtia sen koulutuksesta ja sosiaalistamisesta pentuna. Nämä koirat nauttivat ihmisen seurasta ja rakastavat työskentelyä ja tekemistä, vaikkei kyse olisi muusta kuin juoksemisesta isännän kanssa. Siperianhusky ei ole erityisen kunnostautunut vahtikoirana, mutta se haukkuu yleensä varoitushaukun. Jos husky jää liian pitkäksi aikaa yksin, se saattaa tehdä pahojaan kaivamalla ja pureskelemalla ja pitää naapureille ulvomiskonsertin. Siperianhusky rakastaa valjakkoajoa ja vetää mielellään rekeä tai hiihtäjää.

Koira täytyy harjata pari kertaa viikossa ja karvanlähtöaikaan myös useammin. Siperianhuskyn lyhyempi turkki ei huopaannu yhtä herkästi kuin muiden pohjoisten rotujen turkit.

 

Historia:

Sekä Venäjä että Yhdysvallat pitävät itseään siperianhuskyn synnyinmaana. Rodun kehittivät Koillis-Aasiassa elävät tšuktšit yli 3 000 vuotta sitten rekikoiraksi saadakseen apua paimentolaiselämäänsä. Rodulla on selkeästi pystykorvien geenejä.

Alaskan kultaryntäyksen aikaan harrastettiin valjakkokisoja sekä huviksi että vetokoirien vertailemiseksi. Tšuktšien koirat osoittautuivat nopeiksi ja erittäin kestäviksi juoksijoiksi pienestä koostaan huolimatta.

Siperianhuskyn maine vetokoirana lujittui, kun eräs huskyvaljakko ajoi lumimyrskyssä yli 500 kilometrin matkan tuodakseen lääkettä kurkkumätäepidemian kiusaamaan Nomen kaupunkiin Alaskassa. Tämä saavutus ikuistettiin elokuvaan ”Balto” ja moniin tarinoihin, jotka tekivät rodusta maailmankuulun.

Vaikka valtaosa näistä koirista on nykyään rakastettuja perhekoiria, monet huskyt vetävät edelleen rekeä paikallisissa kisoissa ja harrastavat omistajiensa kanssa valjakkoajoa.

Muita lemmikin hoitoon liittyviä artikkeleita