Yorkshirenterrieri: tietoa ja luonnekuvaus

Yorkshirenterrieri on energinen, ärhäkkä ja mahtaileva mutta myös hellyyttä osoittava koirarotu. Sitä pidetään hyvänä koirana kerrostaloasuntoon, mutta sisäsiistiksi opettelu voi olla sille työlästä.

 

Yorkshirenterrieri lyhyesti
The Yorkshire Terrier Dog Breed

Yorkshirenterrieri eli yorkie on herkkä vilustumaan, joten se tarvitsee kylmällä säällä suojavaatteita.

Koko:

Paino:

Uros: 1–4 kg
Naaras: 1–4 kg

Säkäkorkeus:

Uros: 17 cm
Naaras: 15 cm

Ominaisuudet:

pitkä selkä, pystykorvat (luonnostaan)

Odotusarvot:

Energiataso: hyvin energinen
Elinikä: 14–16 vuotta
Kuolaamistaipumus: vähäinen
Kuorsaamistaipumus: vähäinen
Haukkumistaipumus: suuri
Kaivamistaipumus: vähäinen
Sosiaalisuus/huomion tarve: kohtalainen


Jalostustarkoitus:

pienten tuhoeläinten pyydystys

Turkki:

Pituus: pitkä
Tyyppi: suora
Värit: siniruskea
Turkinhoitotarve: suuri


Yhdistysten hyväksyntä:

Yleisyys: yleinen


Yorkshirenterrieri kuuluu maailman pienimpiin koirarotuihin: sen korkeus on 15–17 cm ja paino 1–4 kiloa.

Koiralla on pieni pää, ja kuono on keskipituinen. Korvat ovat V:n muotoiset, korkealle sijoittuvat ja pystyt. Runko on tiivis ja selkä vaakasuora.

Yorkshirenterrierin tunnusomaisin piirre on sen pitkä, hieno ja suora turkki. Turkin väri rungossa ja hännässä on teräksensininen ja muualla kullanruskea. Monissa maissa häntä typistetään puoleen luonnollisesta pituudestaan. Tyypillinen ominaisuus on myös päälaelta pitkä turkki, joka usein sidotaan kiinni rusetilla, mikä antaa koiralle veikeän ilmeen.

Yorkshirenterrieri elää 12–15-vuotiaaksi.

 

Persoonallisuus:

Yorkshirenterrierin pieni koko on ristiriidassa sen energisen, kipakan ja komentelevan persoonallisuuden kanssa. Yorkshirenterrieri on rakastava lemmikki mutta haluaa myös runsaasti huomiota. Rotu onkin hyvä valinta omistajalle, joka pitää koiransa hemmottelusta.

Yorkshirenterrierit ovat erinomaisia vahtikoiria. Ne voivat kuitenkin olla lasten kanssa ärhäköitä, jos ne eivät saa arvokasta tai hellää kohtelua. Jotkin yorkiet voivat olla aggressiivisia muita pieniä eläimiä kohtaan, mutta toiset elävät sulassa sovussa toisten koirien ja jopa kissojen kanssa.

Yorkshirenterrierit voivat olla kovia haukkumaan, mutta tapa on kitkettävissä koulutuksella. Joillakin yksilöillä sisäsiistiksi oppiminen voi myös kestää kauan aikaa.

 

Huomioitavaa:

Pienen kokonsa vuoksi yorkiet eivät tarvitse paljon liikkumatilaa. Ne on mahdollista opettaa tekemään tarpeensa paperille, joten rotu pärjää mainiosti kaupunkihuoneistossa. Se nauttii silti myös kävelylenkeistä.

Yorkien karvanlähtö on vähäistä, mutta turkki vaatii säännöllistä hoitoa pysyäkseen hyvässä kunnossa ja kauniina. Jos turkki pidetään lyhyenä, se on syytä kammata tai harjata ainakin kerran viikossa. Pitkä turkki vaatii paljon enemmän aikaa vievää hoitoa ja myös ammattitrimmaajan käsittelyn aika ajoin.

Rotu on herkkä vilustumaan, joten koira on suojattava kylmällä ilmalla. Talvisaikaan sillä täytyy pitää takki päällä.

 

Historia:

Yorkshirenterrieri jalostettiin kuningatar Viktorian valtakaudella Englannin Yorkshiressä. Rodun uskotaan periytyvän useista muista terriereistä, kuten maltankoirasta, mustaruskeasta manchesterinterrieristä ja dandiedinmontinterrieristä sekä joistakin sukupuuttoon kuolleista roduista, kuten clydesdalenterrieristä.

Muu tieto rodun historiasta on epävarmaa tai ristiriitaista. Erään uskomuksen mukaan tämän terrierin jalostivat Pohjois-Englannin työmiehet, jotka halusivat sisukkaan kumppanin, vaikka heidän olikin hankala pitää isoja koiria. Toisten tietojen mukaan yorkie kehitettiin mäyränkoloihin ja ketunpesiin mahtuvaksi pyyntikoiraksi sekä rottakoiraksi kaivoksiin. Yhden teorian mukaan rodun jalostivat Yorkshiren villatehtaissa työskennelleet skotit.

Alkuperäiset yorkshirenterrierit olivat nykyistä kookkaampia. Rodusta on kehitetty jalostamalla kääpiökokoinen, mikä on tehnyt siitä muodikkaan lemmikin. Yhdysvalloissa rotu esiintyi ensimmäisen kerran näyttelyissä 1800-luvun lopulla. Nykyisin yorkie on useimmiten hemmoteltu kumppani ja sylikoira.

Muita lemmikin hoitoon liittyviä artikkeleita